lauantai 31. lokakuuta 2009

Viikon kuluessa olen

...seurannut yöllä sulaneen lumen sulamista pihalla
...tehnyt kolme uutta soittolistaa iPodiin
...lukenut, lukenut, lukenut
...syönyt suklaata lääkkeeksi flunssaan
...katsonut opetusvideon, jossa kerrotaan, että laulajien pitäisi katsoa 40-60-lukujen musikaaleja ja matkia niistä liikkeitä
...kuullut, kuinka opettaja laulaa Justin Timberlaken Sexy Backia sanoilla "I got a hairy back"
...tuntenut itseni enemmän kaupunkitytöksi kuin ikinä ennen, kun kanojen siirtely munia etsiessä alkoi tuntua epämiellyttävältä
...pohtinut joululahjoja
...vaihtanut herätysääntä
...pohtinut, kuinka villiä elämää vietänkään

sunnuntai 25. lokakuuta 2009

Pre-Halloween

Lauantai-iltana koulu järjesti Pre-Halloween Fun Night -nimisen tapahtuman, joka sisälsi ensin pienille lapsille karnevaalit ja sen jälkeen isoille lapsille naamiaistanssit. Itse pukeuduin osittain saloon girl-asuun ja osittain omiin vaatteisiini. Ihastuin kuitenkin sekä puuhkaan että melkein puolimetriseen sulkaan niin, etten lainkaan haluaisi palauttaa asua vuokraamoon. Lähdin tansseihin lääkkeen voimalla, mutta flunssa vei voiton ja tulin aikaisin kotiin.
Tänään sunnuntaina olenkin sitten ollut kipeänä. Autoin kuitenkin leikkaamaan kurpitsan viikon päästä olevaa todellista Halloweenia varten. Yritin myös näyttää yhtä hurjalta kuin kurpitsa, mutta en tiedä kuinka onnistuin..

lauantai 24. lokakuuta 2009

Olen oppinut lukemaan

... muutakin kuin koulukirjoja. Joskus ala-asteella luin vielä tosi paljon, mutta yläasteella ja lukiossa alkoi tuntua, että koska koulun takia pitää lukea jatkuvasti, lukeminen ei rentouta yhtään. Viime kesän vietin myös lähes täysin lukematta ihan vain siitä ilosta, että nyt kukaan ei kerro montako sivua mitäkin kirjaa pitää olla luettuna määräpäiviin mennessä. Tästä syystä käteen osui useammin kaukosäädin kuin kirja.

Täällä ollessani lukeminen on kuitenkin muodostunut nukkumisen lisäksi parhaaksi tavaksi levätä, sillä jopa tv:n katseluun pitää keskittyä paljon, jotta pysyy mukana.

Olen tämän vähän reilun kahden kuukauden lukenut kahdeksan kirjaa, mikä on todella paljon noin kolmen kirjan vuositahtiini verrattuna. Olen myös päässyt yli kotona vaivanneesta ongelmasta; jos kirja on yhtäänkään tylsä tai kummallinen, kärsivällisyyteni ei riitä sen lukemiseen. Lisäksi Suomessa jumitun helposti lukemaan saman kirjailijan tuotantoa tai muuten samantyylisiä kirjoja niin pitkään, että kyllästyn. Täällä olen kuitenkin lukenut kaikkea Muumeista ja Eläinten Vallankumouksesta romanttiseen kioskikirjallisuuteen ja Häräntappoaseeseen.

Tänään luin loppuun Bernhard Schlinkin kirjan Lukija. Tarina oli todella hyvä, ja pidin kirjailijan tavasta kirjoittaa ja pohtia jatkuvasti. Siksi haluaisinkin nähdä kirjasta tehdyn elokuvan, The Reader. Toisaalta kuitenkin pelottaa, mitä jos elokuva on huono ja koko tarina tuntuu huonolta sen jälkeen.

Onko kukaan nähnyt kyseistä elokuvaa? Onko se turvallista katsoa heti kirjan lukemisen jälkeen?
Kun saat tämän palkinnon, täytyy tehdä seuraavat 7 kohtaa:
Kiitä sitä jolta sait tunnustuksen
Kopioi kuva ja liitä blogiisi
Laita linkki keneltä sait tunnustuksen
Kerro seitsemän asiaa itsestäsi mitä muut eivät vielä tiedä
Anna tunnustus seitsemälle
Linkitä nämä blogissasi
Kerro näille seitsemälle tunnustuksesta
Ensinnäkin siis, kiitos Niinalle, jolta sain tunnustukset!
1. Näin täällä neljän päivän sisällä kolme karhua, joista kaksi tepasteli takapihallamme.
2. Olen viimeisen kahden kuukauden aikana käyttänyt niin paljon tietokonetta ääkkösettömellä näppäimistöllä, että nykyään kirjoittaessani sormet hakeutuvat automaattisesti ä:n sijasta a:lle ja ö:n sijasta o:lle.
3. Olen täällä ollessani tajunnut, kuinka paljon vieläkin kaipaan äidillisiä ohjeita.
4. Näen tosi usein unia, joissa olen vihainen jollekin tutulle. Välillä jatkan kiukuttelua vielä aamullakin, ennen kuin hoksaan, ettei ko. henkilö voi mitään unilleni.
5. Rikoin melkein kolme kuukautta sitten varpaankynteni partioleirillä, eikä kynsi näytä vieläkään normaalilta.
6. Yritän kovasti totutella 3 minuutin välitunteihin amerikkalaisessa High Schoolissa, mutta huomaan silti suunnittelevani aamulla ja lounaalla, millon ehdin käydä vessassa seuraavan kerran ja kuinka paljon voin siis juoda.
7. Katson vieläkin tietyt lastenohjelmat ennen joulua ja jouluaattona. Lumiukko, Heinähatun ja Vilttitossun Joulu ja Disneyn The Night Before Christmast ovat parhaita. Jälkimmäisen kanssa on ollut tosin viime vuosina ongelmia, koska rikoin vhs-laitteemme muutama vuosi sitten, ja sen jälkeen olen joutunut mm. käymään naapurissa ja kavereilla videokasetti kainalossa. Joulupukin kuumalinja on kuitenkin aika tylsä, vaikka tietysti pienenä yritimme soittaa sinne veljen kanssa.
Annan palkinnon eteenpäin ystävälleni Sinjalle ja kuudelle salaiselle ihailijalle.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Karhu


Tänään ajoimme puiston halki hautajaisiin ja takaisin, ja matkalla näin elämäni ensimmäistä kertaa karhun ilman eläinpuiston aitoja sen ympärillä. Tuntui aika juhlalliselta ja samalta hassulta, sillä tiedämme, että takapihalla käy lähes joka yö yksi ko. lajin edustaja.
Hautajaiset olivat melko kiinnostava kokemus, ne järjestettiin valtavan järven rannalla ulkona. Järvi oli niin iso, että yksi hautajaisten pienistä vieraista oli varma, että voi nähdä Afrikan toisella rannalla. Itse siunaustilaisuuden toimin kuitenkin lapsenvahtina, eräs kaksivuotias poika oli niin ujo, ettei tahtonut leikkiä muitten lasten kanssa ollenkaan. Käytännössä hän istui siis noin tunnin sylissäni. Toisaalta oli aika kotoisa olo, eräs pieni neiti viihtyi viime kesänä usein sylissäni :)
Pojan äiti oli kuitenkin erittäin innoissaan siitä, että olen Suomesta, koska pojan isoisovanhemmat kuulemma saapuivat Yhdysvaltoihin Suomesta.

lauantai 17. lokakuuta 2009

~~~

"Hemuli heräsi verkalleen, muisti kuka oli ja ajatteli, että olisi ollut mukava olla joku tuntematon. Hän oli vielä väsyneempi kuin nukkumaan käydessään, ja tässä sitä nyt oltiin uuden päivän alussa ja sitten tulisi seuraava päivä ja sitä seuraava ja ne kaikki olisivat samanlaisia, niin kuin päivät tapaavat olla kun ne ovat hemulin päiviä.
Hemuli ryömi peiton alle ja kaivoi kuononsa tyynyyn, ja sitten hän siirsi vatsansa vuoteen reunalle siihen missä lakana oli viileä. Hän levittäytyi vuoteen laidasta laitaan kädet oikosenaan, jalat harallaan ja odotti hauskaa unta, jota vain ei kuulunut tulevaksi. Hän käpertyi ihan pineksi mykkyräksi, mutta sekään ei auttanut. Hän yritti olla olevinaan hemuli josta kaikki pitivät, sitten hän koetti olla se hemuli poloinen josta kukaan ei pitänyt. Mutta hän oli ja pysyi vain hemulina, joka aina pani parastaan saamatta koskaan asioita oikein kohdalleen. Loppujen lopuksi hän nousi vuoteestaan ja veti housut jalkaansa.
Hemuli ei pitänyt pukeutumisesta eikä riisumisesta, se sai olon tuntumaan siltä, että päivät menivät menojaan eikä mitään tärkeätä tapahtunut."
-Tove Janssonin kirjasta Muumilaakson Marraskuu

torstai 15. lokakuuta 2009

Paketti


Pienen loman alkua piristi kotoa saapunut paketti, joka piti sisällään luettavaa ja herkkuja. Syksyisen olon kunniaksi käperryin peiton alle ja aloin lukea Muumilaakson Marraskuuta. Samalla tuli ehkä vähän maisteltua suklaata erilaisissa muodoissa :)
Lomalle ei ole erityisempiä suunnitelmia, mutta toivon sen sisältävän jotain joululahjoihin liittyvää.

perjantai 9. lokakuuta 2009

Aamu

Tällä hetkellä koulussa on kiireistä, koska ensi viikolla on pieni loma, ja lähes kaikki opettajat haluavat pitää kokeensa ennen tätä lomaa.

Päätin kuitenkin kertoa pikaisesti, mitä tänään aamulla tapahtui.

Näin viime yönä levotonta unta, jossa näin muistaakseni 150$ maksavat Uggit (kyllä, olen hypistellyt ko. kenkiä kaupassa niin monta kertaa, että muistan hinnan) dollarilla kaupassa. Minun oli kuitenkin tarkoitus olla lapsenvahtina nuorimmaiselle host-siskolleni, jonka kadotin samalla kun hypistelin kenkiä. Päätin ensin etsiä siskon ja sitten ostaa kengät, mutta kun vihdoin löysin siskoni, joku muu oli ostanut nuo ihanat Uggit.

Unen jälkeen herääminen oli todella vaikeaa, ja jotenkin en oikein hoksannut, oliko uni todella tapahtunut minulle.

Joka tapauksessa, kävelin vielä pöpperöisenä keittiöön, ja aloin muina tyttöinä puhua host-isälleni suomea.


--- Tämä tapahtuma vain vahvistaa sitä faktaa, että en ole aamuihminen.

keskiviikko 7. lokakuuta 2009

Jatkoa edelliselle

Tämän päivän lounas voitti eilisen hämmentävyydellään; ruokalajin nimi oli Walking Tacos, ja se sisälsi pienen pussin tacosipsejä, jonka sisään ruokalantäti kaatoi vähän jauhelihaa. Tunsin syöväni monipuolista, terveellistä ja täyttävää ruokaa.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Corndog ja muut kouluruuat

En voi sanoa olevani varsinainen kouluruuan ihailija tässä maassa. Vähintäänkin pari kertaa viikossa ruokana on papuja sotkettuna johonkin muuhun, tai meksikolaista jossain muodossa. Tänään tarjolla oli kuitenkin ehdottomasti hämmentävintä ruokaa, jota olen täällä koulussa syönyt. Corndogit ovat tikun päähän iskettyjä nakkeja, jotka on ympäröity vähän leipämäisellä tavaralla. Kuulostaa hotdogilta, mutta suuren eron tekee se, että leipätaikina on makeaa. Erittäin hämmentävä yhdistelmä. Ihmettelimme koulun toisen vaihtaritytön kanssa tänään tätä suolainen nakki & makea taikina -yhdistelmää, ja nimesimme ruuan uudestaan sausagecakeksi. Muita kouluruokia ovat ranskalaiset, hymynaamanmuotoiset kalapuikot, juustoleivät ja pizza. (Eikö kuulostakin terveelliseltä?) Salaattipöytä on kuitenkin varsin hyvä ja monipuolinen, joskin itse en pidä hyytelöä varsinaisesti salaattina. Hyppään siis sen yli suoraa raejuustoon.

maanantai 5. lokakuuta 2009

Hei hei


Hyvästi kesä. Tänään satoi lunta muuallakin kuin vuorilla.
Olin jo unohtanut pienen lapsen riemun ensilumen sataessa, mutta perheen nuorimmainen muistutti siitä tänään valtavalla hymyllään. Hymy tarttui, ja päätin itsekin etsiä tumput ja kaulahuivin ja lähteä ulos haistelemaan talvea ja hyvästelemään kesää.