maanantai 23. marraskuuta 2009

Haastan

... ystäväni kuvaamaan. Olen itse laiskistunut liikaa kuvaamisen suhteen. Aiheesta innostuneet ystäväni ovat muualla, ja yksin en näe asioita samalla tavalla kuvauksellisina. Tätä olen ainakin käyttänyt tekosyynä, yksin kuvaaminen ei ole niin kivaa kun seurassa. Pyydän nyt Sinjaa, Niinaa ja Mariaa kuvaamaan blogiinsa asioita, jotka tulevat ensimmäsenä mieleen sanoista aamu, tyhjä ja kaksi. Ehkä saisin taas ideoita, kun näen mitä muut tekevät. Tai ehkä haluan vain katsella muiden kuvia :)

tiistai 17. marraskuuta 2009

S stands for

...sukkahousut. Host-äiti palasi parin viikon reissultaan Ranskasta, ja sain violettisävyiset raitasukkikset tuliaisiksi. Raitanäkymä jaloissani piristi kummasti viikonloppua.

...sisko ja shoppailu. Vietin koko sunnuntain 14-vuotiaan host-siskoni kanssa shoppaillen, löysimme mm. vaatetusta kummallekin speech&drama kisoja varten. Itselleni mekko ja siskolle siisti takki. Tuo Macy's:llä shoppailu oli niitä harvoja hetkiä, että todella nautin amerikkalaiseen tyyliin kuuluvasta valtavasta valikoimasta. Täydellistä mustaa perusmekkoa ei ole meinannut löytyä millään Suomesta, mutta yhdestä kaupasta löysin peräti kolme vahvaa ehdokasta, kaikki vieläpä alennuksessa. Ah! (Itse tosin käytin speech&drama kisoja tekosyynä mekon ostamiselle, mutta se on sivuseikka)

...Serious Oral Interpretation. Lauantaina oli taas speech&drama kisat, ja olin edistynyt selkeästi yhdessä viikossa; kaikki tuomarit ymmärsivät puhettani!

...sanonnat. Teemme koulussa ryhmätöitä koulun vaihtareiden kotimaista ja erityisesti niiden kirjallisuudesta, mediasta ja muusta sen tyylisestä. Olen siis pari päivää kääntänyt kappaleita, sanontoja ja sitaatteja englanniksi, ja parin päivän sisään pitäisi alkaa esitellä ryhmätöitä. Yksi ryhmäläisteni suosikkisanonnoista on Kola-Ollin "I can't do this, it's too acid."

...sitting in a car. Perjantain ja sunnuntain välisenä aikana istuin autossa pyöreästi 10 tuntia.

...short skirt. Yksi opettaja huomautti minulle liian lyhyestä hameesta perjantaina. Tuntui hassulta, en vain aamuisin huomaa ajatella koulun pukeutumissääntöjä, koska en koskaan ennenkään ole sellaisia ajatellut. Koulun sääntökirjan mukaan hameellani kyllä oli tarpeeksi pituutta, mutta ilmeisesti ko. opettaja pitää sääntöä liian löyhänä. Joka tapauksessa, yksi hame (neljäs kuva) on nyt siis virallisesti käyttökelvoton koulussa.

keskiviikko 11. marraskuuta 2009

Asun...

...pihatien päässä...
...vuorien keskellä kuopassa...
...neljännen ja kolmannen mailimerkin välissä.

sunnuntai 8. marraskuuta 2009

Viikonloppuna

- Yövyin elämäni pelottavimmassa "hotellissa". Oviaukon ja itse oven välissä oli parin sentin rako, ja kylpyammeen pohja oli ruskea. Lisäksi naapurihuoneessa ravasi yön aikana useampia ihmisiä noin 5 minuutin vierailuilla.
- Elin 12 tuntia kahdella banaanilla, trailmixillä ja pienen pienellä hampurilaisella. Oli aika huono olo 9 tunnin jälkeen ja aloin kaivata kunnollista ruokaa.
- Kisoissa puhuin puheeni kolme kertaa, joista kahdella kierroksella sijoituin viimeiseksi. Tuomarit kuitenkin kirjoittivat palautepapereihin, että asuni oli soma ja olemukseni hyvä.
- Löysin koulubussissa ainakin melkein hyvän asennon ja sain nukuttua.
- Paluumatkalla ravintolassa söin ihanan jälkiruuan, kuuman suklaacookien päällä vanilijajäätelöä.
- Pitkien yöunien jälkeen nauroin kaikille listaamilleni epämiellyttäville asioille.
- Puhuin perheen kanssa skypessä ja toivotin isälle hyvää isänpäivää.

perjantai 6. marraskuuta 2009

Lievää paniikkia ilmassa

Valmistaudun parhaillani lauantaina olevaan ensimmäiseen Speech&Drama Meet:iin, eli kisoihin, täysin viime tipassa. Lajini on Serious Oral Interpretation, käytännössä siis luen valitsemani vakavan tekstin tuomareille mahdollisimman elävästi ja hyvin. Pienen sattumusten sarjan takia pääsin vasta keskiviikkona leikkaamaan tekstiä sallittuun 8 minuutin mittaan, joka lukunopeudellani on erittäin lyhyt teksti. Lähtö on huomenna perjantaina heti koulun jälkeen, koska ajomatka kisapaikalle kestää useamman tunnin. Nyt yritän keskittyä ja lukea tekstiä ääneen jokaisena mahdollisena hetkenä (niin, huomenna on myös kaksi koetta, joihin pitäisi valmistautua), kuunnella vaikeiden sanojen ääntämistä, ottaa aikaa lukunopeudestani ja esiintyä host-isälle samalla kun hän tiskaa. Hassun aksenttini takia ohjaava opettaja sanoi, että minun kannattaisi lukea jotain Pohjois-Eurooppalaisen kirjoittamaa, joten päädyin suosikkikirjaani, Väinö Linnan Täällä Pohjantähden Alla. Osaanpahan ainakin lausua ihmisten ja paikkojen nimet paremmin kuin muut, jos en muuta.

Mutta silti, ahdistaa, hirvittää, pelottaa.

tiistai 3. marraskuuta 2009

Kävely

Lähdin sunnuntaina tunnin kävelylle lievittääkseni selkäkipua, joka johtui edellisen päivän Disney-maratonista. Ei siis pitäisi viettää päivää yhdellä samalla sohvalla yhdessä samassa asennossa..
Kävelin Gardineriin johtavan maantien reunaa, koska en halunnut tavata karhuja yksin ollessani. Oli kuitenkin hauska huomata, kuinka monista autoista tuli hämmentyneitä katseita punatakkisen kävelijän suuntaan. Lisäksi yksi auto pysähtyi, ja kysyi, tarvitsenko kyydin johonkin. En vieläkään tiedä, luultiinko minua liftaajaksi, vai onko kävelijä yhtä suuri ihme täkäläisille kuin paikallisen kouluruokalan tarjoilu minulle.