Lovely day of doing nothing

Koko talo on hiljainen, kaikki tuntuvat toipuvan raskaasta viikosta. Taloon saapui viime viikolla kauden ensimmäiset Bed & Breakfast vieraat, joka vaikutti kaikkien elämään ja kiireisyystasoon huomattavasti. Kauden avaaminen tarkoittaa myös sitä, että huomenna siirryn tavaroineni yläkertaan, jossa nukun viimeiset viikkoni täällä.

Lauantaina 29. päivä oli tasan kuukausi kotiinpaluuseeni. Myös koulu on osaltani ohi - sunnuntaina oli Graduation. Aihe on hankala, toisaalta on ihanaa palata kotiin, ja toisaalta on haikeaa jättää paikka joka myös tuntuu kodilta. Viime päivät olen viettänyt tiiviisti kavereitten kanssa, ja varsinkin eilinen Graduation Day oli täynnä pitkiä halauksia ja kyyneleitä poskilla. Suurin osa ystävistäni ei ole vielä lähdössä kesäloman viettoon, mutta joidenkin suhteen sunnuntai oli viimeinen kerta kun näen heidät.

Tuntuu uskomattomalta kuinka nopeasti aika täällä onkaan kulunut. Vielä joulukuussa tuntui ettei aika kulu millään ja kesäkuuhun on aivan liian paljon aikaa, ja nyt yrittää tarrata jokaiseen hetkeen ja nauttia niin paljon kuin mahdollista.

Tänään kuitenkin kuuntelen sateen ropinaa ja Bob Marleytä, katson ehkä pari jaksoa Frendejä ja en tee yhtään mitään.

Kevätsade

Koko viikko on ollut lämmin - joinakin päivänä jopa hellettä. Nyt kuuntelen kevään ensimmäistä ukkosmyrskyä joka ulkona pauhaa. Vettä sataa niin rankasti että matka koulubussilta kotiovelle ehti kastella hiukset ja farkunlahkeet. Sade oli kuitenkin ensimmäinen laatuaan koko vuonna, ensimmäistä kertaa se tuntui lämpimältä eikä seassa ollut räntää eikä jäätä.

Nyt pidän ikkunaa auki, nautin sateen hajusta ja ukkosen jylinästä.

Baby chicks

Host-perheeseeni saapui 15 uutta maailman pienintä ja sominta jäsentä. Tällä hetkellä ne asuvat vanhassa lasten kylpyammeessa keittiössä, ja kun ne alkavat haista, ne siirretään autotalliin. Kun autotalli alkaa haista, tipujen on aika siirtyä ulkoilmaan.

Näitä pieniä linnunalkuja katsellessani löysin uutta sympatiaa pieniä lapsia kohtaan. Koko ajan on liikuttava ja tutkittava, mutta kun väsymys iskee, ei voi muuta kun jäädä makaamaan siihen paikkaan. Pienenä olemisen täytyy olla rankkaa.

Spring Break

Reissu Utahiin sisälsi 2 yötä Arches National Parkissa ja 4 yötä Canyonlands National Parkissa, 24 tuntia autossa ja erittäin paljon suklaamunien syöntiä.

Varsinkin Arches National Park oli ihmeellinen, kirkkaan sininen taivas oranssinpunaisia kiviä vasten näytti uskomattomalta. Maisemat ovat ainoita laatuaan, vastaavaa paikkaa ei ole muualla maailmassa. Kevät Utahissa oli pidemmällä kuin täällä, ja parina päivänä kävelimme 27 asteen helteessä. Kaikki alueen yleiset vessat varoittelivat älykkäistä korpeista, jotka nälkäisinä availevat reppuja ja kylmälaukkuja eväitä etsiessään.

Matkalaukkuelämää

Olen elänyt matkalaukun kanssa käytännössä viimeiset kolme viikkoa. Spring Breakin jälkeen en tullutkaan heti kotiin, vaan asuin kaverini luona muutamia päiviä, kun host-perheeni jatkoi sukulointia toisessa osavaltiossa. Kotiin päästyäni seuraavana päivänä pakkasin uudestaan Music Festivaleille, joihin koulun kuoro lähti kilpailemaan. Hyvin meni, ansaitsimme paikan osavaltiomestaruuskisoihin. Tältä reissulta palasin kotiin lauantai-iltana, ja seuraavana päivänä puolelta päivin oli lähtö Montanan pääkaupunkiin Helenaan Youth In Government tapahtumaan, josta palasimme keskiviikkona. Tämän jälkeen olenkin lähinnä yrittänyt tehdä niitä läksyjä, jotka jäivät tekemättä kaiken reissaamisen ohessa ja silti yrittänyt päästä ennen puolta yötä nukkumaan. Kaiken tämän tuloksena viikonloppu ilman mitään ohjelmaa tuntuu täydelliseltä.

10 paivan nettipimento

Spring break on vihdoin taalla, ja lahden tanaan heti koulun jalkeen ystavani perheen kanssa ajamaan tanne. Luvassa on telttailua, paivavaelluksia ja kasitykseni mukaan uniikkeja maisemia. Paasen myos kokemaan aavikon lampotilavaihtelut; minua on varoiteltu kovasti kuumista paivista ja jaatavan kylmista oista.

Olen siis nettiyhteyden ulottumattomissa seuraavat 10 paivaa, mutta pidan kameran visusti mukanani ja lupaan ottaa mahdollisimman paljon kuvia.

Hyvaa viikkoa teille kaikille :)

15

Laskin eilen, että kotiinpaluuseeni on enää 15 viikkoa. Sen tajuttuani näin unta ruisleivästä.