Kävin kahden ystäväni kanssa kahvilassa juomassa kaakaota ja teetä erilaisista mukeista kaikki kolme saman pöydän ääressä erilaisilla tuoleilla istuen.Illalla ajoin vielä pian Maineen muuttavan ystäväni kanssa syömässä tapasravintolassa, jossa kaikki astiat olivat samanlaisia ja tuolitkin olivat samaa paria.
Ravintolassa mietimme, kuinka Maine on oikeastaan puolivälissä matkalla Montanasta Suomeen, ja kuinka hän lähtee viikon ja minä kahden päästä. Mietimme myös, kuinka pienet tapakset täyttivät kummallisen nopeasti, ja kuinka uusin Twilight elokuva on tulossa ensi-iltaan uskomattoman nopeasti edellisen jälkeen.
Pitkästä aikaa meillä oli aikaa puhua ja miettiä ja istua hiljaa ilman kiirettä. Meillä oli aikaa astua ulos ravintolasta ja ensimmäisenä nähdä vuoria joilla on vielä lunta, ja kävellä kadulla kopisevilla kengillä ja katsella sisään näyteikkunoista.
Oli hyvä ja haikea ilta.
Kuulostaa ihanan rentouttavalta, vaikka uskon kyllä että oli haikeaakin!
VastaaPoistaMäkin hämmästyin tosta Twilight-leffojen nopeasta tahdista. Tuli vähän samanlainen olo, kun nyt 18-vee synttäreiden lähestyessä... Hassua kyllä, mutta musta on alkanut tuntua siltä, että olisin mä vähän pidempäänkin jaksanut odottaa.