Tiedän omistavani liika pieniä rasioita, mutta en mitenkään voinut jättää vanhaa tervaleijonarasiaa kauppaan! Käytin ostohetkellä itselleni samaa perustetta, kuin monia kertoja aikaisemminkin vastaavissa tilanteissa; kyllähän rasioihin ja pusseihin keksii aina täytettä, jos ne vain ovat sieviä. Onneksi rasian hinta ei millään muotoa huimannut päätä, joten ostopäätöstä ei ollut vaikea tehdä. Lisäksi ostin kauniin avaimen, jolle keksin käyttöä myöhemmin. Lopuksi pienet ostokseni pakattiin vanhaan Frans Värtelä -paperipussiin.
tiistai 28. heinäkuuta 2009
Rakkauteni vanhaan tavaraan
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Siis tahtooooo ton tervis rasian :D aivan mahtava!!!!!
VastaaPoistaHaha, toivottavasti löydät jostain kirpparilta tai muusta vastaavasta tuolle parin! :)
VastaaPoistaHei, löysin eilen Niinan Blogiin ja nyt tänne sinun luoksesi. Jännittäviä löydöksiä. Laitan suosikkeihin ja jään innolla odottamaan biisonihuonetta ja tarinoita sieltä.
VastaaPoistaTervetuloa! :) Itse asiassa kävin juurikin lukemassa Niinalta sun kommentin! Biisonihuoneesta kerron heti kun pääsen näkemään sen ensi kertaa omin silmin parin viikon päästä :)
VastaaPoistaVanhat tavarat ovat upeita! Tervetuloa uudelleen taas vuoden päästä, kunhan palaat sieltä Ameriikan mailta.
VastaaPoista