Säännöstöt

Olen ollut pari päivää täysin hämmentynyt, kun minulle onkin selvinnyt, että kaikki eivät syö murojen kanssa hilloa! Jestas. Olen aina luullut, että se on yleinen tapa, koska itselleni se on itsestäänselvyys. Muroihin kuuluu laittaa hilloa. Mansikkaa tai vadelmaa. Mutta nyt jo kolme hyvää kaveriani on ihmetellyt tapaani muutaman päivän sisään.

Aloin miettiä muita elämäni kirjoittamattomia sääntöjä, joita on kuitenkin pakko noudattaa. Ensimmäisenä mieleeni tuli se, että savustetut muikut on aina syötävä sormin. Haarukka pilaisi tunnelman. Ruokateema jatkui, kun totesin, että kaalilaatikon on oltava todella suolaista, ja grillatun maissin päälle kuuluu laittaa suolaa ja voita. Viili syödään kanelin ja sokerin kanssa, eikä ihan miten tahansa sekään. Kaneli on pakko laittaa ennen sokeria viilin pinnalle, koska muutenhan sokeri ei näy! Suklaa taas maistuu parhaalta suoraa jääkaapista syötynä.

Tapoihin kuuluu se, että kun hallinnoin taloa yksin, jälkiä ei siivota. Kaikki laitetaan paikoilleen viime tingassa juuri ennen kuin loput perheestä palaavat kotiin. Aamuisin en halua puhua mitään ennen kuin olen käynyt vessassa, ja nukkumaan on äärettömän vaikeaa mennä käymättä ensin suihkussa.

Lista tuntuu jatkuvan ja jatkuvan ikuisuuksiin! Onko elämäni tosiaan näin kaavoihin kangistunutta, ja pitäisikö vielä nuoruuden hurmiossa tehdä jotain repäisevää? Esimerkiksi voisin sekoittaa kanelin ja sokerin Tärkeän Järjestyksen, tai ehkä tehdä aamutoimet väärässä järjestyksessä.. Ehkä.

Onko teillä muilla samantyylisiä sääntöjä, vai olenko ainoa? Kertokaa niistä, niin en tunne itseäni ainoaksi sääntöjen orjaksi!